Neliraitaisesta "Seiskaveikasta" salomoninsolmuin virkattu huivi valmistui tänään ja kävin pikaisesti nappaamassa siitä pihalla kuvan sammaleista kalliota vasten. Aurinko paistoi liian kirkkaasti ja värit mössööntyivät kuvassa. Leveyttä huiville tuli ilman hapsuja noin 120 cm ja korkeutta noin 65 cm.
Tässä vielä lähikuvaa mielestäni upeista väreistä. Vähän jäin harmittelemaan tuota värisävyjen liian nopeaa vaihtumista noin isossa pinnassa. Sukanvarressa olisi varmaan nätimpää. Kumpa tuota lankaa saisi kerän, jossa värit vaihtuvat pehmeämmin ja vain kerran tai kaksi. Itse en kyllä aio aloittaa (vielä) värjäilyjä, vaikka teidän blogeista olen niistä kiehtovia juttuja lukenutkin. Novitan värikartan syksyn 2006 värejä sensijaan voi katsella tästä.
Tuosta 150 gramman kerästä jäi lankaa hapsujen jälkeen vain muutama metri. Hapsut on kiinnitetty joka toiseen solmukohtaan. Ylälaitaan virkkasin taas ketjusilmukoita, että tuli myös ylimmän kerroksen verkkomaisuus tulisi paremmin näkyviin.
Nyt ei sitten juuri olekaan kuin yksi Samos-huivi hapsuja vailla. Mitähän seuraavaksi? Tuo perussukkien kudonta puudutti aika tavalla, joten seuraaviin voisi lisätä pikkuisen vaikeusastetta. Huopasta en uskalla koettaa lisää ennenkuin näen omin silmin minkälaiset noista jättiläisen lapasista pesukonekierroksen jälkeen tulee. Lisäksi kaksi kerää ihanan ruskeaa Teddy Galaxia odottaa jotain muuta kuin salomoninsolmuja ;) Sitten olisi yksi tajuttoman painava joskus ostamani tummanruskea samettimainen pitkä kaulahuivi. Josko riistäisi siitä langan johonkin toiseen juttuun? Kuinkahan sellaisen kiharaisen langan kanssa neulominen sujuisi? Voisikohan sen pestä ensin kerällä vaikka sukkahousun lahkeessa? Lapsille olen myös ajatellut tehdä jonkinmoiset hauskat eläinpipot, kunhan löydän jostain vinkkiä. Ihan Itsestä täytyykin koettaa hakea ensin vinkkiä. Rohkeus ei vielä riitä itse säveltämiseen. Siis sellaiset pipot, joissa olisi korvatkin. Ja tieteysti pitäisi löytää niihin sitten sopivan "karvainen" lanka.
Ja kun kerran blogin nimikin viittaa risuhommiin, niin kerronpa tähän loppuun, että tänään on väännetty pari risutorvea puoliväliin viime keväänä navettaan säilötystä risusta. Liottelin niitä piha-altaan vähässä vedessä ja ihan hyvin taipui liotuksen jälkeen. Jopa keväinen tuoksukin oli tallella. Jos teillä muuten on lehdettömiä saunavihtoja, niin koettakaapa tehdä niistä jotain risuhommaa. Mitään siinä ei ainakaan menetä. Kuivina lehdet irtoavat varmaan hanskakädellä vetämällä, jos siis niitä saunomisen jälkeen vielä kiinni on. Ja koristeltavassa kranssissa ei muutama lehti edes haittaa. Meillä ei noita vihtoja ole näkynyt, kun ei ole saunaakaan näkynyt. Toiveita alkaa pikkuhiljaa olla, mutta tovi (tai sitten vähän kauemman) vielä menee.
